Suomen historialliseen ensimmäiseen liittojohtoiseen sekamaajoukkueeseen on valittu GS-urheilija Osma Ovaskainen. Lue Osman mietteitä maajoukkueurasta ja cheerleadingista!
– Innostuin lajista 2016, kun koulukaverini painosti kokeilemaan Phoenixin treeneihin ja näin mitä sekacheerleading oikeasti oli. Siitä asti olen ollut mukana lajissa, Osma muistelee.
Osman mukaan Phoenixissa parasta on joukkuehenki ja ”sairas meininki”. Lajissa yleisesti hän pitää erityisesti siitä, että on mahtavia joukkuekavereita sekä siitä, kun pääsee oppimaan temppuja, joista ei olisi aiemmin voinut edes haaveilla.
– Vahvuuksiani urheilijana ovat kova treenimotivaatio sekä se, että en turhaudu epäonnistumisista. Suurin heikkouteni on liikkuvuus.
Kovalla treenillä kohti maajoukkueunelmaa
Koottuun sekamaajoukkueeseen Osma päätti haluavansa heti, kun sai tietää, että sellainen on tulossa.
– Olen ollut mukana myös maajoukkuerinkitoiminnassa ja se valmisti minua maajoukkueprosessiin siten, että muut urheilijat ja heidän taitonsa ovat tulleet tutuiksi jo etukäteen. Näin ollen uuteen joukkueeseen meneminen ei jännitä niin paljoa, Osma kertoo.
– Epäröin itsekin, olenko tarpeeksi hyvä maajoukkueeseen. Hakemalla ei kuitenkaan häviä mitään, vaan sen sijaan voi saada maajoukkueen valmentajilta vinkkejä kehityskohteisiin.
Omien treenien ulkopuolella hän treenaa yleensä noin 30-60 minuuttia ennen treenejä lajitaitoja, käy kaksi kertaa viikossa vapaa-ajalla stunttaamassa ja kuntosalilla tekemässä voimatreeniä. Lisäksi Osman voi bongata seuran Open Gym -vuoroilta treenaamasta akrobatiaa ja hän pitää peruskuntoa yllä pyöräilemällä aina, kun se on mahdollista.
Maajoukkuepaikan avautuminen ei tarkoita, etteikö tavoitteita ja unelmia enää olisi – päinvastoin, uusia unelmia ja tavoitteita tulee jatkuvasti:
– Tulevaisuudessa toivoisin, että oppisin vaikeampaa akrobatiaa ja isojen poikien stuntteja.