Valmentajakoulutusten yleisiä turvallisuustavoitteita ovat:

1. antaa valmentajille perustiedot ihmisen kehityksestä
2. opettaa valmentajille ryhmänhallintaa ja sosiaalisia taitoja
3. opettaa cheerleadingin keskeiset lajitaidot ja niiden turvallinen harjoittaminen
4. opettaa fysiologian ja fysiikkaharjoittelun perusteet
5. opettaa valmentajia arvioimaan oman ryhmän ja yksilöiden taso

Urheilijan liikuntataidot ja fyysinen kunto

Cheerleadingiä harjoiteltaessa huomioidaan lajin ominaispiirteet. Cheerleading on akrobaattinen taito- ja teholaji, jossa on mm. paljon hyppyjä, ponnistuksia ja alastulotilanteita. Lajin kilpasuoritus on monipuolinen ja kuormittaa kehoa suhteellisen kokonaisvaltaisesti. Tasaista kuorimitusta voidaan lisätä vielä oheisharjoittelulla.

Perusliikuntataitoja ovat mm. juokseminen, hyppääminen ja heittäminen, niitä urheilija tarvitsee kaiken liikkumisen pohjalle. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan päivittäisissä askareissa sekä liikuntaharrastuksessa. Harrastuksissa tulee huomioida liikunnan monipuolisuus ja määrä sekä kehon valmistaminen suorituksiin lämmittelyn avulla. Liikuntasuoritus on hyvä lopettaa loppujäähdyttelyyn tai -rentoutukseen.

Joukkueemme hyödyntävät harjoittelussaan seuran työryhmän luomaa Tie huipulle -polkua ja sen fyysisiä ominaisuuksia. Huippuominaisuuksiin voit tutustua täällä: Huippuominaisuudet-GS-Fyysiset-30

Ravinto ja lepo

Urheilijoiden ja harrastajien kehittymisen ja turvallisen harjoittelun kannalta on tärkeää huolehtia kulutusta vastaavasta energian saannista. Ravinnon laatu ja määrä sekä riittävä nesteen saaminen auttaa pysymään virkeänä ja terveenä. Mielen hyvinvointi ja fyysisestä rasituksesta palautuminen vaativat riittävästi unta ja lepoa. Tapaturmariski pienenee, kun liikkuja on energinen ja levännyt.

Harjoitteluilmapiiri ja kodin tuki

Turvallisessa ja positiivisessa ilmapiirissä harjoittelu tuottaa henkisesti terveempiä yksilöitä ja menestyneitä joukkueita. Harjoitusilmapiiri ei saa olla painostava vaan urheilijalähtöinen, avoin ja turvallinen. Kodin tuella ja hyvällä kaveripiirillä on myös merkittävä rooli urheilijan ja harrastajan hyvinvoinnin kannalta. Kotona tuetaan palautumista harjoittelusta tarjoamalla mm. mahdollisuus lepoon ja monipuoliseen ravintoon.

Epäasiallinen käytös/häirintä seuran toiminnassa

Seurassamme on ehdoton nollatoleranssi kaikenlaista häirintää ja epäasiallista käytöstä kohtaan seuran sisällä. Voit olla yhteydessä häirintäyhdyshenkilöihimme, Oona Nietosjärveen (oona.nietosjarvi@goldenspirit.fi) tai Veera Lindhiin (veera.lindh@goldenspirit.fi), jos koet epäasiallista käytöstä tai häirintää seuran sisällä.

Olemme myös tehneet lomakkeen, jonka kautta voi anonyymisti tai nimellä ilmoittaa seuran sisällä tapahtuneesta häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä. Tästä pääset täyttämään lomakkeen.

Olethan tarvittaessa rohkeasti yhteydessä, jotta ikävät tilanteet saadaan heti käsiteltyä ja jokaisella seuramme urheilijalla olisi mukava sekä turvallinen ympäristö harrastaa.

Seurallemme  on luotu suunnitelma alaikäisen koskemattomuutta turvaaviksi toimiksi, johon pääset tutustumaan täältä. 

Tutustu myös Suomen cheerleadingliiton kiusaamista vastaan -sivuihin sekä Väestöliiton ja urheilujärjestöjen uuteen  Et ole yksin-palveluun, jonka tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä epäasiallista käytöstä ja häirintää urheilussa.

Jokaisella on oikeus ilmoittaa, jos epäilee doping-, kilpailumanipulaatio- tai katsomoturvallisuusrikkomusta tai muuta eettistä rikkomusta urheilussa. Puuttumalla rikkomuksiin autat suojelemaan urheilijoita ja urheilua sekä turvaamaan tasavertaiset ja turvalliset lähtökohdat kaikille urheilijoille. Puuttumalla rikkomuksiin autat suojelemaan urheilijoita ja urheilua sekä turvaamaan tasavertaiset ja turvalliset lähtökohdat kaikille urheilijoille. ILMO-palvelussa voit tehdä ilmoituksen urheilijan tai muun toimijan epäilyttävästä toiminnasta. Pääset tekemään ilmoituksia tästä linkistä.

Cheerleadingiä harjoitellaan joukkueena, usein liikuntasaleissa tai voimistelualueilla, joissa on sopiva kattokorkeus nostojen turvalliseen suoritukseen. Cheerleadingissä alustana on usein parketti tai cheer-/voimistelumatto. Cheerleadingissä turvallista harjoittelua tukevat hyvät iskua vaimentavat kengät.

Cheertanssin alustana voi olla esimerkiksi parketti tai tanssimatto ja lajitekniikkaa harjoitellaan paljain jaloin tai ohuilla tanssitossuilla.

Yleisimmät urheiluvammat

Terve Urheilija -sivuston mukaan ”useimmin loukattuja kehon osia ovat:

• nilkka (26 % kaikista urheiluvammoista)
• polvi (17 %)
• selkä (9 %).

Lähes puolet liikuntatapaturmissa tulleista vammoista on nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. 15 %:ssa tapauksista aiheutuu nivelen sijoiltaanmeno tai lihasrepeämä, 12 %:ssa tapauksista aiheutuu mustelmia tai muita ruhjevammoja sekä 10 %:ssa tapauksista luunmurtumia.”

Urheiluvammat voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan:

1. Äkilliset tapaturmat – nopea kudoksen vaurioituminen. Äkilliseksi tapaturmaksi luokitellaan nivelsidevammat, lihasvammat ja murtumat.
2. Rasitusvammat – kudosten mikrovauriot, jotka syntyvät liiallisesta ja yksipuolisesta kuormituksesta sekä liian lyhyestä palautumisajasta. Rasitusvammoja ovat mm. penikkatauti, rasitusmurtumat ja iso osa selkävaivoista.

Yhteistyökumppanimme Pihlajalinna on ortopedinen yksityissairaala, jonka lääkärit ovat huippuosaajia urheilijoiden vammojen ja vaivojen hoidossa. Urheilulääkäreinä sairaalassa toimivat sekä liikuntalääketieteen että ortopedian erikoislääkäreitä. Tämän lisäksi sairaalassa työskentelee käsikirurgian erikoislääkäreitä, jotka auttavat urheilijoita erilaisten käsivammojen hoidossa. Urheilufysioterapialla on erittäin keskeinen osuus urheiluvammojen hoitoprosessissa. Pihlajalinnan tapaturmapäivystys auttaa urheilijoita tarjoamalla ensiapua, kuvantamistutkimuksia ja kipsausta vuoden jokaisena päivänä. Käännythän Pihlajalinnan huippuasiantuntijoiden puoleen vamman tai vaivan sattuessa.